Loppusiivous vaatii pelisilmää ja organisointikykyä, ammattitaitoa ja oikeita menetelmiä

Rakennustyömaalla työskentely on monivaiheista ja siellä tarvitaan moniammatillista osaamista. Rakennuksilla työskentelee niin rakennus-, sähkö-, LVI- kuin logistiikka-alankin ammattilaisia. Rakentajalta tai rakennuttajalta koko paletin pyörittäminen ja aikatauluissa pysyminen vaatii paljon. Sen vuoksi on tärkeää, että rakennustyömailla työskentelee oman alansa ammattilaisia – ihmisiä, jotka tuntevat oman työnsä perin pohjin, osaavat suunnitella omaa työtään ja käsittävät sen merkityksen kokonaisuuden kannalta.

Rakennustyömailla tarvitaan myös osaamista, joka ei suoraan liity itse rakentamiseen. Rakennustyömailla tehdään myös paljon ns. hiljaista ja näkymätöntä työtä – työtä, jonka merkitystä ei tule välttämättä ensimmäisenä ajatelleeksi. Yksi esimerkki tästä on siivous. Siivouksen merkitys työmaalla on suuri, sillä rakennustyömaan tulee pysyä myös siistinä työmaan eri vaiheissa. Tyypillisesti rakennustyömailla suoritetaan siivousta jatkuvasti rakennustyön ohessa. Siivouksen aikana kerätään esimerkiksi rakennusmateriaaleista syntyvää jätettä sekä pakkausmateriaaleista muodostuvia roskia, jotka paikalleen jäädessään muodostavat selkeän työturvallisuusriskin.

Tämänkaltaisen karkeamman siivouksen ohella tarvitaan kuitenkin myös tarkempaa rakennusaikaista siivousta, jolla varmistetaan vaadittu puhtaustaso työmaan eri vaiheissa, sekä loppusiivousta, jonka pyrkimyksenä on yksinkertaisesti saattaa rakennus luovutuskuntoon puhtauden osalta. Sillä kukapa haluaisi asentaa uutta lattiaa roskaiselle pinnalle tai maalata pölyistä seinää, muuttaa uuteen asuntoon, jonka nurkat olisivat sahanpurussa tai opiskella koulussa, jossa huoneilmassa leijailisi rakennuspölyä? Rakennusaikaisessa tai loppusiivouksessa ei ole tarkoitus poistaa ainoastaan näkyvää likaa ja roskia. Työmaapölyjen on tutkimuksissa todettu olevan terveydelle haitallisia ja siksi niiden huolellinen poistaminen onkin tärkeää niin rakennusaikaista työskentelyä kuin valmiin rakennuksen luovutusta silmällä pitäen. Puhtaus luo myös (työ)viihtyvyyttä.

Mihin rakennusaikaisella siivouksella ja loppusiivouksella sitten oikeastaan pyritään? Kuten mainittu, rakennusaikana siivouksen avulla pyritään varmistamaan rakennustyömaan puhtautta ja turvallisuutta. Rakennusaikainen siivous tulisi aloittaa uudisrakennuskohteissa jo ennen sisärakennustöitä, runkotyövaiheen lopussa. Korjausrakentamisen yhteydessä siivous tulisi aloittaa jo purkutöiden yhteydessä. Puhtaustasosta tinkiminen vaikuttaa suoraan myös itse rakentamiseen – jos pinnat ovat pölyisiä ja likaisia, ei lopputuloskaan ole toivotunlainen: ensiluokkainen ja laadukas. Erilaiset työvaiheet rakennustyömaalla, kuten erilaisten pintamateriaalien asentaminen tai vaikkapa sähkötöiden tekeminen, vaativat siis tietynlaista puhtaustasoa paitsi ensiluokkaisen lopputuloksen myös työturvallisuuden vuoksi.

Loppusiivoukset ovat tyypillisesti kaksivaiheisia. Loppusiivouksen ensimmäinen vaihe suoritetaan ennen ilmanvaihtojärjestelmän toimintakoetta. Kuormittavuudeltaan ensimmäinen työvaihe on raskaampi, sillä sen aikana kaikki pinnat puhdistetaan perusteellisesti ja huolellisesti. Tässä vaiheessa käydään läpi myös esimerkiksi alakattojen yläpuoliset pinnat ennen kotelointia. Ensimmäisen vaiheen jälkeen siivousta jatketaan, jotta tavoiteltu puhtaustaso pysyisi yllä. Loppusiivouksen toinen vaihe vastaa sisällöltään enemmän ylläpitosiivousta. Toisen vaiheen tarkoituksena on varmistaa tilojen puhtaus ja poistaa esimerkiksi pintapölyt. Toisen vaiheen yhteydessä tehdään myös tarvittavat pintamateriaalien käyttöönottopesut ja suojaukset. Loppusiivouksen toisen vaiheen tarkoituksena on saattaa tilat valmiiksi käyttöönottoa varten, eikä tiloissa tällöin enää tulisi tehdä likaa tuottavia tai pölyäviä töitä.

Eikö siivousta voi hoitaa kuka tahansa silloin, kun tähän jää muilta töiltä aikaa? On tärkeää, että rakennusaikaista siivousta ja loppusiivousta hoitavat siivoustyön ammattilaiset. Siivoustyön ammattilaisilla on käsitys siitä, missä järjestyksessä tiloja ja pintoja tulee puhdistaa – myös siivoustyön suorittaminen vaatii suunnittelua ja organisointia. Ammattilaiset osaavat valita rakennustyömaalla suoritettavaan siivoukseen oikeanlaiset siivousaineet, menetelmät ja välineet työmaan eri vaiheissa. Esimerkiksi pölyä ei ole tarkoitus siivouksen avulla levittää, vaan sitoa ja poistaa. Vaikka esimerkiksi lattiamateriaalit olisivat asentajalle tuttuja, se ei tarkoita, että asianmukaisen käyttöönottopuhdistuksen ja suojauksen tekeminen luonnistuisi asentajalta. Myös loppusiivoukseen kuuluva puhtausluokitus P1 on siivousalan ammattilaisille tuttuja – ammattilaisina siivoojat tietävät mitä tasoluokitus siivoustyöltä käytännössä vaatii. Tämä on tärkeää esimerkiksi sisäilman laadun kannalta, jota koskeviin sisäilmaluokituksiin rakennustyömaiden puhtausluokitukset on sidottu.

Luettavaa:

Andersson, Tarja (2004) Rakennussiivous. Työn aikainen siivous ja loppusiivous osana rakentamisen puhtauden hallintaa. Helsinki: Siivoussektori.

Järvinen, Leena (2010) Rakennushankkeiden loppusiivouksen onnistuminen. Case: Kotkan kaupungin Tilapalvelu. Opinnäytetyö. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu.

Share on facebook
Share on twitter
Share on whatsapp
Share on email

Ota yhteyttä!